Kalastusasetuksen mukaiset alamitat ja rauhoitukset 1.1.2016 alkaen:
Järvitaimen 50 cm; rasvaevällinen 67. leveysasteen pohjoispuolisissa vesissä ja rasvaeväleikattu järvitaimen koko maassa (alueellisia poikkeuksia voi olla).
Järvitaimen 60 cm; rasvaevällinen 64. – 67. leveysasteiden välisissä vesissä.
Rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu 64. leveysasteen eteläpuolisissa sisävesissä. (Paitsi purossa tai lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä. Tällöin taimenen ylämitta on 45 cm.)
Rauhoitusajat joessa ja purossa: 1.9. – 30.11.
Parhaat järvitaimenvedet liplattavat Tampereen vieressä
Pirkanmaan parhaat järvitaimenvedet Näsijärvi ja Pyhäjärvi lainehtivat aivan Tampereen kaupungin äärellä. Altaita hoidetaan tehokkailla istutuksilla ja saalisvarmuus on aika hyvä. Takavuosina istukkaat levitettiin ulapalle hinaamalla verkkoaltaissa pyydysten ulottumattomiin. Tavoitteena oli pienentää alkuvaiheen tappioita ja antaa kalojen rauhassa aloittaa syönnöstäminen syvännealueilla. Nykyään istutukset tehdään jälleen rantaistutuksina.
Myös Tarjannevesi ja Ruovesi sekä kirkasvetiset Längelmävesi ja Roine-Mallasvesi-Pälkänevesi kolmikko ovat altaita, joille taimenen tavoittelijan kannattaa suunnistaa. Taimentärppiin voi tosin varautua muillakin maakunnan isoilla järvillä.
Järvilohi syö aikaisin aamulla
Paras taimenen ja lohen järvikalastuskausi ajoittuu touko-heinäkuulle ennen vesien täydellistä lämpenemistä ja loka-marraskuulle, kun veden lämpötila on laskenut 10 asteeseen ja alle. Tuolloin tärppää useimmiten pinnasta tai pinnan läheisyydestä. Loppukesällä ja alkusyksyllä lämmintä vettä pakoon sukeltaneita lohikaloja tavoitellaan syvemmästä (5-15 m) painosyvääjillä ja takiloilla. Kesällä erityisesti järvilohi syö parhaiten aikaisin aamulla auringon nousun aikoihin, joten aamuvirkut kalastajat korjaavat usein potin. Syksyä kohti valoisan ajan lyhentyessä lohikalojen syönti keskittyy yhä selvemmin puolen päivän tuntumaan.
Taimenen- ja lohenuistelussa käytetään pienehköjä 7-13 cm:n pituisia vaappuja. Useimmissa järvissä muikkuväritys, sini-, puna- ja violettiselkäiset ja hopeakylkiset sekä keskikesällä jopa räikeän punaiset ja savumuikun väriset vaaput ovat yleensä tehokkaita. Etenkin syväuistelussa suositaan välkehtiviä ja syvyyksissä hyvin näkyviä ja kuuluvia lusikkauistimia sekä täkyrakseja.
