Kalastusasetuksen mukaiset alamitat ja rauhoitukset 1.1.2016 alkaen:
Järvilohi 60 cm, Vuoksen vesistössä rasvaevällinen kokonaan rauhoitettu, kts. määräykset tarkemmin täältä).
Rauhoitusajat joessa ja purossa: 1.8. – 30.11.
Järvilohta Näsijärven reitiltä
Pirkanmaan vesillä vavat ovat vääntyilleet yhä tiheämpään tahtiin järvilohien iskuista. Varsinkin Näsijärvellä järvilohisaaliit ovat jyrkässä kasvussa. Lohi lienee tällä hetkellä vetouistelussa jo taimentakin yleisempi saalislaji. ”Nässy” on antanut uistelijoille parin viime vuoden aikana useita 4-6-kiloisia järvilohia. Lohien perässä järvellä on seilannut yhä enemmän uisteluveneitä eikä tyhjin käsin tarvitse useinkaan palata rantaan.
Järvilohi iskee hanakasti myös Tarjannevedellä, mistä on saatu ajoittain kookkaita kuningaskaloja.
Muita vesiä, joissa järväri voi huudattaa kelan jarrua, ovat Kolhon Ukonselkä ja Roine. Järvilohta on istutettu myös Kyrösjärveen, Pälkäneveteen ja Kuhmalahden Vehkajärveen.
Järvilohi syö aikaisin aamulla
Paras taimenen ja lohen järvikalastuskausi ajoittuu touko-heinäkuulle ennen vesien täydellistä lämpenemistä ja loka-marraskuulle, kun veden lämpötila on laskenut 10 asteeseen ja alle. Tuolloin tärppää useimmiten pinnasta tai pinnan läheisyydestä. Loppukesällä ja alkusyksyllä lämmintä vettä pakoon sukeltaneita lohikaloja tavoitellaan syvemmästä (5-15 m) painosyvääjillä ja takiloilla. Kesällä erityisesti järvilohi syö parhaiten aikaisin aamulla auringon nousun aikoihin, joten aamuvirkut kalastajat korjaavat usein potin. Syksyä kohti valoisan ajan lyhentyessä lohikalojen syönti keskittyy yhä selvemmin puolen päivän tuntumaan.
Taimenen- ja lohenuistelussa käytetään pienehköjä 7-13 cm:n pituisia vaappuja. Useimmissa järvissä muikkuväritys, sini-, puna- ja violettiselkäiset ja hopeakylkiset sekä keskikesällä jopa räikeän punaiset ja savumuikun väriset vaaput ovat yleensä tehokkaita. Etenkin syväuistelussa suositaan välkehtiviä ja syvyyksissä hyvin näkyviä ja kuuluvia lusikkauistimia sekä täkyrakseja.
