Alamitta 35 cm, 67. leveysasteen pohjoispuolisissa vesissä 30 cm. Rauhoitusaika 1.4. – 31.5.
Harjus iskee koskilla pikkuperhoon
Pirkanmaalla harjuksen kalastaja on aiemmin voinut valita useiden koskikohteiden välillä. Laji on kuulunut saalisvalikoimaan mm. Kotalan Koskilla, Tammerkoskella, Vilppulankoskella ja Kuokkalankoskilla. Nykyään harjusta esiintyy vähemmän, koska istutukset ovat olleet vähäisiä.
Harjus nappaa mielellään aivan pieniin perhoihin. Paras syönti koittaa yleensä kun ilta alkaa hämärtyä. Iso harjus ottaa myös lippaan ja pieniin vaappuihin. Vaikka harjukset uiskentelevat välillä virran kovimmissakin kuohuissa, useimmiten ne valitsevat kuitenkin olinpaikakseen alueet, joilla virtaus on rauhallisempaa.
Myös eräillä järvillä saattaa kalastajan vieheeseen napata sattumalta komealla selkäevällä varustettu harri. Harjuksia on saatu saaliiksi mm. Ruovedeltä, Mallasvedeltä ja Näsijärveltä, jonne ne ovat vaeltaneet läheisiltä koskilta. Näsijärveen istutettiin 1980-90-lukujen taitteessa iso määrä harjuksia, joita kalastajat eivät kuitenkaan juuri saaneet saaliikseen. Lajin harvinaisuuden vuoksi harjuksen järvikalastus onkin ollut toistaiseksi melko tuntematon kalastusmuoto Pirkanmaan vesillä.
