KUHAMAA - Saalislajit - Kuha - Penkkakuha nielaisee silikonin
 

Penkkakuha nielaisee silikonin
 
Videot: Hellekuhaa
Toisvesi Ruutti lasketaan kuhasyvyydelle
Ruovesi Kuhavieheitä
Rautavesi Kysymyksiä ja vastauksia kuhasta
Kyrösjärvi Kuhan vaelluksista
   
 
 
 
 
Kuhan jigikalastussesonki pääsee vauhtiin kesäkuun alkupuolella. Kesän edistymisen mukaan sesongin käynnistyminen voi vaihdella muutaman viikon haarukassa ja esimerkiksi kesällä 2007 kunnon lyönti alkoi isoilla järvillä vasta kesäkuun puolivälin jälkeen. Alkuun kuhan löytää parhaiten matalikkojen kupeista lahtivesiltä ja salmista mutta pian kuhia voi tavoittaa myös selkien matalikoilta hieman syvemmästäkin vedestä.

Kuhan valtakunnallista rauhoitusaikaa ei nykyään enää ole, mutta eräille järville, kuten Pyhäjärvelle ja Kyrösjärvelle on perustettu rauhoitusalueita ja -piirejä kuhan kuturauhan turvaamiseksi. Monet kalastajat ovatkin sitä mieltä, että kuhia ei kannata enemmälti kalastaa ennen kuin ne ovat rauhassa ehtineet kutea. Kuhakoiras vahtii naaraan laskemaa mätiä ja iskee hanakasti ohi pompottavaan jigiin, jolloin mäti voi jäädä muiden kalojen armoille.

Toisaalta kuhan lisääntyminen on niin tehokasta, että pienestäkin emokalamäärästä voi syntyä suotuisissa olosuhteissa vahva vuosiluokka. Helteisimpinä kesinä poikaset kasvavat nopeimmin ja niiden henkiinjääminen on hyvä.
 
 
 
 
Pompottamalla pohjasta
 
Kuhaa kalastetaan jigillä pohjasta ja pohjan tuntumasta. Jigi heitetään haluttuun suuntaan ja annetaan painua pohjan. Sen jälkeen kelataan löysät pois ja nykäistä vavan kärkeä hieman ylös ja kelataan pari kammenkiepautusta. Jigin annetaan uudestaan valua pohjaan ja uusitaan sama liike. Näin jigiä pompotetaan pohjassa kunnes on vuoro uuden heiton.

Monet kalastajat käyttävät toista tekniikkaa, jossa jigin hyppyyttäminen tapahtuu pelkästään parilla nopealla kelauksella, jonka jälkeen seuraa vajotustauko. Ahnas kuha iskee kumivieheeseen ennemmin tai myöhemmin. Lämpimän veden aikaan jigiä kannattaa pompottaa räväkämmin liikkein ja kylmän veden aikaan laiskemmin.

Jigimalleja ja värejä on lukuisia. Kuhalle tarjotaan tyypillisesti 7-12 cm toukkajigiä (koko vieheen mitta). Kyrösjärven kalastusoppaan Tero Seljaksen mukaan kylmän veden aikaan varsinkin valkoinen toimii hyvin, kesällä ottivärejä ovat esimerkiksi pinkki, vihertävä, papukaija ja vihertävän rusehtava. Sopiva jigipää on 7-10 grammaa, virtapaikoissa tarvitaan hieman painavampi 10-12 grammainen. Sopiva siima on 0,10-0,15 mm:n kuitusiima.
 
   
Tyypillinen kesäkauden jigityssyvyys on 4-12 metriä. Loppusyksyllä kuhan voi tavoittaa jopa paristakymmenestä metristä. Tuolloin tarvitaan painavampia jigejä. Kuhan voi tavoittaa jigillä läpi päivän, mutta syöntihuiput vaihtelevat kelin ja järven mukaan. Esimerkiksi Kyrösjärvellä paras syönti alkaa usein vasta loppuiltapäivästä.

Kuhan ottiajat vaihtelevat ajankohdan ja vesistön mukaan. Esimerkiksi Kyrösjärvellä iltapäivä ja ilta klo 15-24 välillä on yleensä parasta aikaa.

Kuhapaikkojen hakemisessa hyvänä apuvälineenä on kaikuluotain. Sen lisäksi, että sillä löytää selkämatalikot ja karikot, luotain näyttää myös sen, missä kuhan ruoka eli pikkukalat kulloinkin pyörivät. Todennäköisiä ottipaikkoja löytyy niistä penkoista, missä luotain piirtää paljon kalaa pohjan tuntumaan. Kaloja täytyy hakea joskus pitkäänkin ennen kuin ottipaikka löytyy ja kunnon syönti alkaa.
   
Takaisin kuhasivulle