KUHAMAA - Rapuriimityskilpailu 2013

Pirkanmaa

Rapuriimityskilpailu 2013

Osallistujat olivat työstäneet niin rapujuhlaperinteen mukaisia lyhyitä ja napakoita tekstejä kuin pidempiä ja haastavampia, melodiaan nokkelasti istuvia riimittelyjä. Paljon yritteliästä tarinaa syntyi, mutta sanoitusten tyyli ja taso oli sangen kirjavaa. Monien ehdotusten rytmityksessä ja sopivuudessa sävelmiin oli hiukan ontuvuutta.

Sanoituksista erottui lopulta kymmenkunta tekstitystä, joiden joukosta raati valitsi parhaat. Pääsarjan voittajasanoitus on monipuolinen kappale, joka muodostaa hyvän kokonaisuuden. Laulun osat toimivat niin tilanteen kuin seurueen mukaan. Koko perhe voi laulaa yhdessä lasten version ja illan vanhetessa aikuiset halutessaan vaikka molemmat. Laulun kruunaa mainio itse tehty sävelmä.

Lauluista avautuu rikas rapumaailma

Tarinoissa on kuvattu monipuolisesti monet rapuihin ja ravustukseen liittyvät asiat ja perinteet.

Rapuun erikoisena veden eläimenä liittyvissä teksteissä teemoina ovat muun muassa isojen ja pienien rapujen elämä, pinnan alla piiloissansa kiven koloissa, joissa, järvissä niin kirkkaissa kuin rehevissä. Siellä täällä vilahtelee myös rapujen lisääntyminen, ravinnon käyttö, kasvaminen kuoren vaihtoineen sekä leppoisa elämä takaperin kävelyineen.

Ravustamiseen oleellisesti liittyvät asiat tuodaan esille monelta kantilta: tekstit kertovat ravustamisen hauskuudesta ja jännityksestä; tuleeko saalista, onko järvessä vielä rapuja tänäkin syksynä? Ravustuksen aloitus heinäkuun 21. päivä, elokuun rapusesonki, syöttien hankkiminen onkimalla tai merroilla, erilaiset ravustustavat rannalta ravustamisesta mertapyyntiin ja rapujen haavimiseen illan ja yön hetkinä tulevat tutuksi riimejä lukiessa. Välillä touhun lomassa rapu tarttuu saksillaan kiinni pyytäjän partaan.

Ravustajan välineistöstä mainitaan esimerkiksi mittatikut, parhaat ravunsyötit ja rapusumput ja korit.

Kaikki eivät suinkaan pyydä itse rapujaan tai onnistu niitä kovasta yrityksestä huolimatta saamaan, joten lauluissa kerrotaan myös kuinka ravut hankitaan torilta tai markkinoilta – tai vastaavasti saalis kiikutetaan kauppaan ja ravintolaan − ravustushan on monelle suomalaiselle pieni tai jopa suhteellisen merkittäväkin lisätulojen lähde.

Rapujen valmistaminen ja niillä herkuttelu on monen sanoituksen pääteemana. Teksteissä kuvataan rapujen keittäminen keittoaikoineen (tosin välillä hiukan ylipitkinekin, kun keitetään 15 minuuttiakin!) ja muuttuminen punaisiksi makuhermoja hiveleviksi herkuiksi, joiden kanssa juodaan lähteen vettä, mehua, piimää tai joskus niitä aikuisten juomia.

Monessa tarinassa on rapujuhlan kuvaukset juhlapöydän komeine isoine rapukekoineen. Tilli tuoksuu, paahtoleivät tarjoillaan ja kaulalaput on puettu ylle. Herkulliset ravun pyrstöt ja rapuvoi, maukkaat sakset ja vaalea liha maistuvat, otuksen perkaaminen rapuveitsellä pääsee vauhtiin ja lautaselle otetaan kolmas ja neljäskin saksiniekka. Keittäjäkin ehtii mukaan syömäpuuhiin. Rapuja maiskutellaan ja muiskutellaan ja juhlaväki nauttii toistensa seurasta. On ystävät läsnä, rapuja syömässä ja juhlan lomassa laulellaan ja tanssia pyörähdellään vaikka aamuun asti.

Rapuriimityskilpailun tuomaristoon kuuluivat RKTL:n tutkija Esa Erkamo, Tampereen Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Minnakaisa Kuivalainen, Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Moron tuottaja Jari Mylläri, opettaja/lauluntekijä Mikko Saarela ja muusikko/lauluntekijä Heikki Salo.

Voittajat palkittiin yhteistyökumppaneiden ja järjestäjien lahjoittamilla palkinnoilla. Rapuriimityskilpailun yhteistyökumppanina toimi Aamulehden Moro-liite.

Kilpailuun lähetettyjä sanoituksia julkaistaan lisää tuonnempana.

Järjestäjät kiittävät kilpailuehdotuksia lähettäneitä ja toivottavat hyvää tulevaa ravustus- ja rapujuhlakautta kaikille rapujen ja laulujen ystäville.

Lisätietoja Ismo Kolari puh. 050-5929 259.

Pasi Heinonen, Koivulahden Rapukartano
Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto
Ismo Kolari, Pirkanmaan kalatalouskeskus / Tampereen kalamarkkinat

Kilpailussa on yksi pääsarja, johon kaikki sanoitukset osallistuvat. Lisäksi kilpailussa valitaan nokkelin rapuriimitys ja hauskin lasten / koko perheen rapulaulu. Katso säännöt. Kilpailuaika on 28.9.2012−28.2.2013.

Rapuriimityskilpailu 2013 julkistetaan Tampereen kalamarkkinoilla Tampereen Laukontorilla perjantaina 28.9.2012 klo 13.

Tutkija Esa Erkamo, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Toiminnanjohtaja Minnakaisa Kuivalainen, Tampereen Musiikkijuhlat

Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto

Tuottaja Jari Mylläri, Aamulehti / Moro

Opettaja, lauluntekijä Mikko Saarela

Muusikko, lauluntekijä Heikki Salo

Kalatalousneuvoja Ismo Kolari, Pirkanmaan kalatalouskeskus (toimii tuomaristossa kilpailuehdotusten esittelijänä ilman äänioikeutta)

Pirkanmaan kalatalouskeskus
Ismo Kolari
Viinikankatu 53
33820 Tampere

Merkitse sähköpostiviestin tai kirjeen otsikoksi "Rapuriimityskilpailu 2013", ja liitä mukaan yhteystietosi. Anna laululle sopiva nimi ja kerro samalla mille sävelmälle sanoitus on tehty.

Huom! Siis vain sellainen tekstitys voi osallistua kilpailuun, joka a) pohjautuu  sävelmään, jonka tekijänoikeussuoja on päättynyt tai b) johon sanoittajalla on itsellään sävelmän tekijänoikeus tai oikeudenomistajien lupa.

Seuraavana esimerkkejä tutuista sävelmistä, jotka saattaisivat vaikkapa toimia uusien rapulaulujen melodioina:

Kalliolle Kukkulalle

Yksi ruusu on kasvanut

Laulu Suomessa (Arvon mekin ansaitsemme...)

Karjalan kunnailla

Niin minä neitonen sinulle laulan

Jänis istui maassa

Rati riti ralla

Kulkurin valssi

Kesäillan valssi

Jos sull´ lysti on

Porsaita äidin oomme kaikki